You are currently viewing E-urheilun pimeä puoli – satatuntisia viikkoja, ahdistusta ja vammoja

E-urheilun pimeä puoli – satatuntisia viikkoja, ahdistusta ja vammoja

Lukuaika:2 minuuttia

Videopelit nähtiin pitkään ajanhukkana. Vielä muutama vuosi sitten moni vanhempi kritisoi lastensa peliunelmia, mutta jättiturnaukset miljoonien eurojen potteineen ovat johtaneet tässä äkkimuutokseen. Sponsoreiden kiinnostuksen kasvun myötä e-urheilu on nyt harrastuksen ohella vakava ammattilaislaji, jonka paineet vaikuttavat ennen kaikkea itse pelaajiin.

Mistä paine johtuu?

Ensiajatuksena on helposti se, että mikä tahansa kilpailua edellyttävä ammatti on stressaava. E-urheilusta poikkeuksellista tekee kuitenkin se, että kilpailijoita löytyy kaikista maailman kolkista.

Perinteisten urheilulajien suosioon vaikuttavat usein maantieteelliset seikat. Esimerkiksi jääkiekon suosio on jäänyt enimmiltä osin Pohjois-Amerikan, Venäjän ja Pohjois-Euroopan väliseksi, sillä etelän maissa villitsevät lämpimään ilmastoon sopivat lajit, kuten jalkapallo. Suurimmat videopelit, kuten CS:GO, League of Legends ja Call of Duty puolestaan ovat aktiivisesti seurattuja oikeastaan kaikkialla vapaassa maailmassa. Näin ollen myös kilpailevia pelaajia ja tiimejä tulee useammista maista, mikä kasvattaa yksittäiseen kilpapelaajaan kohdistuvaa painetta entisestään.

Mikäli et itse vielä tiedä pelien toimintatapoja hyvin, kannattaa tähtäimeen ottaa paras vedonlyöntisivusto esport-suomi -palvelussa.

Alkutaival ei ole helppo

Videopelaamista pidetään monen muun netin kautta harjoitettavan ammatin tavoin helppona. Tätä se ei kuitenkaan ole. Jo vain aloitus vaatii ponnisteluja, sillä laitteistot eivät ole edullisia. Edistyksellisten pelien pyöritys edellyttää erinomaista nettiyhteyttä ja laadukasta pöytäkonetta. Ammattitason esports-pelaajien ”setupit” (pelilaitteistot + tarvikkeet) maksavat useita tuhansia euroja – yleensä ylittäen kymppitonnin rajan.

Joissakin maissa ammattipelaamisen aloitus otetaan vieläkin vakavammin. Esimerkiksi Japanissa tässä on menty niin pitkälle, että e-urheilua harjoitellaan erillisissä akatemioissa kalliiden valmentajien ohjeistamina. Kynnys ammattipeluun aloittamiseen on siis korkea, ja edellyttää kaiken kaikkiaan enemmän pääomaa, kuin useimmat perinteiset urheilulajit.

Ankaraa harjoittelua

Huipputasolle pääsy ei ole helppoa. E-urheilua aktiivisesti treenaavat ovat kertoneet eri haastatteluissa, että koneen ääreen suunnataan heti heräämisen jälkeen, lounas syödään pelin ääressä, ja nukkumaan mennään vasta puolenyön jälkeen. Työpäivät ovat yli 12-tuntisia, ja aikaa kodin ulkopuolisille harrastuksille ja ihmissuhteille jää hädin tuskin ollenkaan.

Vähäinen auringonvalo, liikkumattomuus ja hiilidioksisen sisäilman jatkuva hengittäminen ovat jo itsessään tehokkaita terveyshaittojen aiheuttajia, mutta fyysisiä ongelmia koituu myös itse pelaamisesta. Turnauksissa nopea reaktiokyky on välttämättömyys, ja siksi käsiä ja ranteita on jännitettävä pelatessa useiden tuntien ajan. Nuoresta iästään huolimatta huipputason esports-pelaajat ovatkin tunnetusti ahkeria fysioterapian asiakkaita.

Hektisen elämäntyylin myötä ani harva esports-pelaaja pitää huolta myöskään ravinnosta. Työpäivää pitkitetään yön tunteihin energiajuomien voimin. Koska aikaa terveellisten aterioiden kokkaukseen ei ole, kärsii moni kilpapelaaja lievästä aliravitsemuksesta.

Vaikutukset mielenterveyteen

Masennukseen ja ahdistushäiriöihin johtavat tekijät ovat kaikki kilpapelaajien keskuudessa yleisiä. Etenkin auringonvalon, liikunnan sekä ravintorikkaan ruoan puute ovat omiaan aiheuttamaan kehon hormoniepätasapainoa.

Kun liossa ovat miljoonat eurot, on paine menestyä kova. Viime vuosina uutisotsikoihin ovat nousseet useat turnausten jälkeiset itsemurhayritykset. Ilmiö on ihan ymmärrettävä, sillä yksittäisen pelaajan epäonnistuminen voi johtaa koko tiimin häviöön, mikä taas aiheuttaa ärtymystä kilpapelaajien fanien parissa. Olo turnauksen häviön jälkeen on sumea, ja pelaaja voi päätyä harkitsemattomiin tekoihin.

Silti monen unelma

Vaikka menestyksekäs e-urheilu vaatii vuosien harjoittelua, huomattavia investointeja sekä muun elämän tauottamista, on kyseessä silti monen unelmatyö. Kunhan aloittaessa muistaa, ettei kyseessä ole enää pelkkä harrastelu vaan ihan oikea, raskas työ, voi pelaamisen parissa alkaa tehdä itselleen oikeaa uraa. Kilpapelaaminen ei myöskään ole ainoa tapa tienata peliosaamisella, vaan alkuun voi päästä myös omalta kotisohvalta tehtävillä vedonlyönneillä tai nettiyleisölle kuvattavilla striimeillä.

Vastaa